Miksi ihmeessä?

Muutosprosessissa tärkeää on tietää miksi muutos tehdään. Mitä sillä pyritään saavuttamaan ja mikä sen jälkeen on paremmin kuin ennen? Vaikka muutokseen ryhdyttäessä vastaus tähän kysymykseen on selvä, siitä kertominen ei ole itsestään selvyys ja varsinkin asian toistaminen yhä uudelleen unohtuu. Ihmiset, jotka ovat huolissaan muutoksen seurauksista kukin omalla kohdallaan, tarvitsevat vahvistusta muutoksen syiksi, jotta voivat sitoutua ja luottaa muutoksen seurauksiin.

SAMKissa muutoksia on viime vuosina todella riittänyt eikä niistä loppua näy vielä hetkeen, jos koskaan. Muutoshan on pysyvää. Organisaatiomuutos on jo asettumassa, mutta tutkintouudistus on vasta päässyt vauhtiin. Nyt siis tarvitsemme kertausta sille miksi tutkintouudistus on syytä tehdä, mihin sitä tarvitaan ja mikä muuttuu. Tässä blogikirjoituksessa valotetaan asiaa ja siihen kannattaa palata, kun uskonpuute iskee.

Tutkintouudistus tehdään, jotta SAMKilla on myös tulevaisuus laadukkaan opetuksen tuottajana. Tähän asti meillä on ollut laadukas menneisyys, mutta kilpailu on kovaa ja kovenee koko ajan sen lisäksi, että eurot toiminnan rahoittamisessa eivät juurikaan lisäänny. SAMKin tutkintouudistus sai alkunsa jo pari vuotta sitten, kun johtoryhmässä saimme toimeksiannon opetuksen päällekkäisyyksien purkamiseksi. Se osoittautui varsin haastavaksi ja monimutkaiseksi tehtäväksi. Lopulta päädyttiin nyt meneillään olevaan tutkintouudistukseen. Kun kerran uudistetaan, niin tehdään se sitten kunnolla, jottei tarvitse koko ajan työstää samaa asiaa. Se on nimittäin eräs etu tässä muutoksesta. Pääsemme eroon kolmen vuoden välein toistuvista opetussuunnitelmaprosesseista.

Suurin syy uudistukseen on kuitenkin asiakas, tässä tapauksessa siis opiskelija. Koska tulevaisuuden työtehtävistä vain osa on samoja tämän päivän työtehtävien kanssa ja koska vuonna 2017 aloittavien opiskelijoiden työura päättyy keskimäärin vuonna 2060, on meidän pystyttävä turvaamaan opiskelijoillemme sellainen osaaminen, joka on muuntuva, joustava ja kestävä muuttuvissa tarpeissa. Toinen asiakasvaatimus tulee nykyisten ja tulevien opiskelijoiden valmiuksista oppia asioita. Ne valmiudet ja tottumukset eivät ole samoja, joilla me olemme osaamisemme hankkineet. Mukautuminen ajan hengen mukaisiin menetelmiin ja ennen kaikkea vaihteleviin elämäntilanteisiin ja –vaiheisiin, vaatii vaihtoehtoja ja monipuolisuutta oppimismenetelmiltä. Nämä vaatimukset on huomioitava uusien oppimistapahtumien toteuttamista suunniteltaessa, mutta muistettava myös osaamissisältöjä määriteltäessä.

Toinen asia, jota tämä asiakkaamme tarvitsee, on tarjonnan läpinäkyvyys, sen saatavuus ja sisällyttäminen tutkintoon mahdollisimman yksilöllisesti ja tarvelähtöisesti. Nykyinen koulutusohjelmittain rakennettu opetussuunnitelma ei palvele tätä tarvetta. Opiskelijan on pystyttävä löytämään tarjontaa yli koulutusohjelmarajojen, koska jokainen koulutusohjelma hyödyntää jatkossa yhteisiä, mahdollisesti erilaisia opintojaksojen toteutuksia, jotka ovat yhteisiä kaikille tai useimmille ohjelmille. Tämä on opiskelijan kannalta merkittävin uudistus ja palvelee alkuperäistä toimeksiantoa.

Yhtä tärkeä tekijä tässä muutoksessa on opettaja. Uudistuksen tarkoituksena on pystyä hyödyntämään jokaisen opettajan osaamista mahdollisimman hyvin sekä erikseen että yhdessä. Kun opetussisällöt suunnitellaan osaajapooleissa ja toteutetaan näiden asiantuntijoiden toimesta, on osaaminen optimaalisessa käytössä, työaikasuunnitelmien laatiminen järkevällä pohjalla ja vanhat keinotekoiset koulutusalarajat romutettu.
Kaikella tällä on varmuudella vaikutusta myös tunnuslukuihin, joilla kilpailukykymme mitataan. Vaikka olemme opetuksen laadussa nyt ykkönen, on meillä edelleen varaa parantaa eikä asemamme säily ilman kovaa työtä. Ja toisekseen, eikö jo olisi aika koko alakuloisessa valtakunnassa lopettaa rypeminen omassa surkeudessa ja lähteä luomaan uusia liiketoiminta-avauksia yhdistämällä eri alojen hyviä käytänteitä ja uusia oppimistapoja. Suomi nousuun SAMKista käsin!